haluan koota oman kirjaston
maalata kynteni tummanpunaiseksi
juoda taas kahvia kun kyllästyn teehen
ja kun kofeiini ei laukaise ahdistuskohtausta
voi vittu miten noloa
sitten minä avaan ikkunan karmeja myöten
istun sen laidalle
ja tumppaan tupakkaa
vaikken vuosiin ole polttanutkaan
paitsi kännissä
vaikka siitä jää paha maku suuhun
ja tunkkainen olo rintakehässä
mutta yökerhon pihan varjoväreissä
savun keskellä saa näyttämään tärkeältä
kuin olisi jotain kesken
ja tarkoitus seisoa siinä
vaikka voisi olla missä tahansa muualla
mutta muuten tuntuu
että olen kusettaja
liikaa ajattelija
niiden hauskaa pitävien keskellä
mutta sellainen minä olen
aina vähän muualla
hetkessä liikaa ja silti ulkona
varjo muiden vieressä
kummitus läpinäkyvä
jota katsoo silmä jos toinenkin
mutta oikeasti näkemättä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti