suutele kyyneliäni
maista valuvaa suolaa
näe silmänräpäys
pieni hetki sitä tuskaa
jota ei aika paranna
ei puhuta ääneen
ei kirjoiteta kuin vertauskuvina
eikä näytetä katseella
minusta ei tule valkoista valoa
silti kaunis sielu
mutta en puhtailla ajatuksilla
olen taistelutanner
ja joutomaata
kuihtunutta satoa
ja elollisen tappava jääkylmä routa
mut hei tiiä ettei tää oo itsesäälii
en edes pyydä ymmärtämään
en yrittämään
äläkä ainakaan rakasta ehjäksi
tai jotain muuta yhtä mautonta
lohduttaa tai korjata
ei se toimi niin
nää jutut tulee aina mukana
olen vähän tällainen tummanpuhuva
kannan painoja
ja annan demonien asua ihon alla
tulen niiden kanssa toimeen
välillä liiankin hyvin
se kipu luissani on lohduttaja
olen minä varjolla ja valolla
kauniilla rumalla
ikuinen ääripää tunteiden keinulauta
mutta kun riisun
riisun kaiken;
katson näytän sanon puhun huudan ja kuiskaan
kosken hipaisen lyön syljen ja paiskaan
ja rakastan samalla vimmalla
sillä minulla
ei ole aikaa niille joilla ei ole sielua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti