etsin satunnaisia sirpaleita sieltä täältä
jotka yhdistäisivät meitä
mutta löydän vain teräviä reunoja
ja ristiriitaisia pirstaleita
joiden säröt raastavat ihoa
viiltävät kaiken vereslihalle
ja pistävät upoten valtimoihin
sattuu ja kirvelee
kun paniikissa yritän irrottaa sirpaleita ihostani
ja painaa haavoja kiinni kämmenelläni
jonka pinta-ala ei riitä kaikelle kivulle
raajani turtuvat
tajunta heikkenee
todellisuus pimenee tähtisumuksi silmiini
siellä välistemme sirpaleiden reunat muuttuvat loivemmiksi
ja myötäilevät toisiaan muuttuen tasaiseksi kokonaisuudeksi
mutta todellisuuden tällä puolella
nämä sivut ovat ainoa paikka
jossa minun on sallittua rakastaa sinua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti