22 / 03 / 21

 

sama kaava

liikaa olematta tarpeeksi

liian vähän jääden vajaaksi


se hajoaa eteiseen

nojaa ulko-oveen

ja toivoo voivansa ripustaa itsensä henkariin


rangattomana roikkua naulakosta

hiljaa odottaa auringon laskeutumista

sulautua varjoihin sen piirtämiin

oransseihin seepraviivaisiin


huomenna tahtoisi hypätä vahingossa tahallaan

väärään junaan

ja hengittää aamun sumua jossain muualla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti