”nätit tytöt menee pilalle kun ne polttaa tupakkaa”
sanoit hennon humalan turruttamalla äänellä
sytyttäessäni jo toista pall mallin vaaleanvihreää
pimentynyt joulukuinen yö oli juuri venyttänyt tuntinsa
keskiviikosta torstaille
ja jokainen humalainen soluni huusi sinua lähemmäksi
mutta nappasit vain sätkän sormieni välistä
vieden sitten huulillesi
lasioven läpi rappukäytävästä kajastavat valot
pitivät meidät turvassa sen parkkipaikan pimeydeltä
jonka suuntaan puhalsit savua keuhkoistasi
nojasit kätesi ohitseni vasten tiiliseinää
joka paikkansa otti korkealta
melkein pääni yläpuolelta
sillä niin pitkä sinä olit
olisin halunnut olla siinä kanssasi ikuisesti
paleltua vaikka kuoliaaksi pakkaseen
tai hukkua siihen parkkipaikan uhkaavaan pimeyteen
kuin kiivetä takaisin muiden luo toiseen kerrokseen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti