olen pelännyt sisarusteni painajaisia ja muita unia
omia sekä mieleen hereillä välähtäviä kuvia
pahoinvointia se on se emetofobia
lähelle päästämistä ja yksin jäämistä
turvallisuutta ja turvattomuutta
olen pelännyt pahantekijöitä
itseäni ja veitsenteriä
syvää vettä ja metsän isoja eläimiä
rankkasateita vasten peltisiä kattoja
mutten koskaan kosketusta katsetta
yhtäkään valhetta
kipua leikittelyä tulella
vaikka ne kaikkein vaarallisimmin repivät rajoilta
heittivät verkkoja
silmieni suojaksi pimentäen päivät
ja koko sen kauniin kuvan
jonka nyt olen saanut itsestäni maalata
kun vihdoin en tahdo enää kaivata
tai olla katseiden alla murenevaa kiveä
valuvaa hiekkaa
tai mitään siitä savesta joihin muut ovat saaneet kätensä upottaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti