olen ollut rakkaudenkipeä
enkä tiedä
onko se se sisäinen lapsi
vailla huolenpitoa
taas joku trauma
ja ratkaistava asia
jolta en saa rauhaa
vai läheisyyden puute seksin puute kosketuksen puute toisesta ihmisestä syntynyt tyhjiö
jolle pitää paikkaa vaikkei siinä koskaan kukaan olis ollutkaan
kun ei se vaadi korvaajaa
haluaisin ehkä et joku vaan kuiskis korvaan
kietois käden ympäri
sanois älä aina oo niin tosissas
ja ottaisi hetkeksi edes osan siitä huolesta
jota kannan joka vie kaiken tilan käsivarsilta
niin että hän mahtuisi syliini painautumaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti