kurotan omaan käteeni
pudonneen pelastan hukkumasta
kierrän sormet omieni lomaan
kuivaan purot leualle valuneet
ja istun parvekekalusteelle
taivutan silmiin valon
ja pukeudun yöksi
vien itseni tanssimaan
värivaloissa kuljetan sormia niskaa pitkin
silitän käsivarsiani
diskopallon peilikiteissä rakastan auki
tarjoan itselleni juoman
limen murskaan jäiden sekaan pillillä
kuplavedellä kutittelen ylähuulen kaarta
saatan itseni kotiin aamuviideltä
pohkeita kiristää jo korkosaappaissa
ikävä kuristaa hetken verran auringon sarastaessa
mutta minä en kaipaa kenenkään viereen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti