sisälläni asuu pimeys
joka muistuttaa ulkona vallitsevasta vuodenajasta
päivisin auringon valo saa otteen hellittämään
ja melkein tunnen sen väistyvän lämmön tieltä
kunnes kaikki iskee kuin kevätiltojen salakavala kylmyys
joka pimenee huomaamatta
saa sormet kohmeisiksi
ja hengityksen muuttaa höyryksi
lopulta vieden minut kokonaan
ja horkassa vapisen nukkumaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti