silmät kiinni laiturilla aamuyön kello neljässä
kun ääni vierelläni kysyy mitä minä pelkään
avaan silmäni ja katson ylitsemme lipuvia tummia pilviä
joita auringonnousu ei ollut vielä tavoittanut
ja vastaan aikaa
aikaa
koska pystyn kontrolloimaan
ja taistelemaan jokaista väärää tunnetta
ihmistä ja asiaa vastaan
mutta aika kiduttaa hitaudellaan
kiihdyttää liian nopeaan
saa minut unohtamaan
mutta ei anna unohtaa
liian vahva ymmärrettäväksi
illuusio ja keksittyä selkeyttä
mutta silti kaikki
aika synnyttää uutta
on tämä hetki
ja aika tappaa
pettää riittämättömyydellään
tuo vääriin paikkoihin
väärien ihmisten keskelle
väärinä hetkinä
ja sinun luoksesi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti