17 / 09 / 18

 

sade jättää jälkensä luontoon

ja putoaa pensaiden lehdiltä pisaroina

jotka eivät kuitenkaan vedä vertoja poskillani valuville kyyneleille


sisäinen pimeyteni on hukuttavampaa

kuin syysiltojen synkkyys


arkeni harmaampaa 

kuin sää ikkunan takana


ja myrsky pääni sisällä kovempi

kuin syyskuun kuudentenatoista

eikä sateenvarjokaan minua tältä pelasta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti