en saa tarpeekseni parransängistä
karheista huulista
vahvoista sormista
jotka liukuvat kyljiltä aina lantiolle
en saa tarpeekseni silmäripsistä
leukalinjoista terävistä
rintakehistä hengityksen tahdissa kiihkeistä
en saa tarpeekseni käsivarsista
yläselistä
joihin merkkini jätän
kauloista
aataminomenoista
ja omenattomista
äänistä matalista
ja korkeista
koko kehoista nihkeistä
ja silti omistan omani
olen kokonainen kaunis itsessäni
arvokas älykäs kyvykäs
vaikka ne pyrkivät saamaan allekirjoitukseni
olemattoman häpeän listalleen
jonka revin patriarkian kasvojen edessä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti