ne puhuvat rakkaudesta
kuin jostain suuremmasta
vaikka kyse on hiukkasista
käsitteestä
näkökulmasta
silmänlumeesta
jonka vain itse voimme nimetä
rakkaus vetää turpaan
puhumme höyhenestä
valehtelee päin naamaa
kirkkain silmin nielemme kaiken
repii irti raajamme
ja hymyillen ojennamme palaset takaisin sen käsiin
mutta silloin kai olemme valmiina
epätäydellisenä kokonaisuutena
auki revittynä
valheisiin astuneina
surullisena hajalla
kunnes toinen samaan toiveeseen hukkuneena
ottaa kiinni siitä kädestä
joka haksahti ansaan käsitteeseen rakkauden
ja antaa sille oman nimensä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti